Mikä on MS-tauti?

Multippeliskleroosi (MS) on yksi yleisimmistä keskushermoston sairauksista. Tämä krooninen sairaus vaikuttaa sekä aivojen, että selkäytimen hermoihin. Yleensä hermot lähettävät kehon muihin osiin sähköimpulsseina kulkevia viestejä, jotka ohjaavat ihmisen toimintoja, kuten liikettä, ajatuksia ja aistituntemuksia. Jotta viestit välittyisivät nopeasti ja tehokkaasti, hermoja ympäröi myeliiniksi kutsuttu eristävä rasvakerros.  
MS-taudissa kehosi oma immuunijärjestelmä hyökkää tätä myeliinikerrosta vastaan aiheuttaen tulehduksen ja vahingoittaen elimistöäsi. Tällöin hermokudokseen muodostuu arpisia ja kovettuneita alueita (joita kutsutaan leesioiksi tai plakeiksi). Hermokudoksen arpeutumisen seurauksena hermojen lähettämät viestit saattavat muuttua, hidastua tai loppua kokonaan, jolloin ilmenee useita MS-taudille tyypillisiä oireita. Nimitys "multippeliskleroosi" tarkoittaa löyhästi käännettynä "useita arpia".

Toistaiseksi ei tiedetä, mikä MS-taudin aiheuttaa. Jokin virus, geenivirhe tai ympäristötekijät saattavat kuitenkin vaikuttaa sen puhkeamiseen.

Mitä oireita MS-tauti aiheuttaa?

Jokaisen ihmisen kokemukset MS-taudista ovat yksilöllisiä, joten taudin ilmenemismuoto saattaa vaihdella hyvinkin paljon eri ihmisillä ja myös samalla henkilöllä eri aikoina. MS-taudin oireet eivät ole ennustettavissa, ja ne saattavat vaihdella eri pahenemisvaiheiden aikana. Ne voivat myös vaihdella eri henkilöillä riippuen siitä, mihin hermoston osaan tauti vaikuttaa.

Mahdollisten oireiden kirjo on laaja, ja ne jaetaan usein eri ryhmiin seuraavasti: 

  • Fyysiset oireet – aiheutuvat siitä, kun leesiot haittaavat fyysisistä toiminnoista vastaavien hermojen toimintaa. Tällaisia oireita ovat esimerkiksi näkökyvyn menettäminen (usein vain toisesta silmästä), tasapainon ja koordinaatiokyvyn heikkeneminen (ataksia) sekä väsymys tai lihasjäykkyys, joka saattaa ilmetä lihasten hallitsemattomina liikkeinä.
  • Tuntoaistimuksiin liittyvät oireet – kuten puutuminen ja pistely.
  • Kognitiiviset oireet – ajattelukykyyn liittyvät oireet, kuten muistiongelmat sekä suunnittelu- ja arviointikyvyn heikkeneminen tai muutokset tunne-elämässä ja käyttäytymisessä.
  • Seksuaalisuuteen liittyvät oireet – impotenssi, kiihottuneisuuden vähentyminen ja tuntoherkkyyden heikentyminen.

Useimmilla potilailla esiintyy vain joitakin näistä oireista ja on erittäin epätodennäköistä, että yksi potilas kärsisi niistä kaikista. Oireet myös muuttuvat, joten jokin oire saattaa ilmetä vain kerran, toiset saattavat olla jatkuvia ja jopa pahentua ajan myötä.

Oireet vaikuttavat eri ihmisiin eri tavalla. Joillakin ne kehittyvät tasaisesti vähitellen, kun taas toisilla niitä tulee ja menee. Tällaisia kausia, jolloin oireet pahenevat, kutsutaan pahenemisvaiheiksi eli relapseiksi. Kun oireet jälleen lievenevät tai katoavat, vaihetta kutsutaan remissioksi.

MS-taudilla on useita eri ilmenemismuotoja

Noin 85 %:lla MS-tautia sairastavista potilaista diagnosoidaan aluksi aaltomainen multippeliskleroosi (relapsoiva-remittoiva MS, RRMS), jossa oireita ilmestyy ja sitten ne katoavat joko osittain tai kokonaan (remissio). Pahenemisvaiheet voivat kestää vaihdellen päivistä kuukausiin.

Noin puolelle aaltomaista MS-tautia sairastavista henkilöistä kehittyy toissijaisesti etenevä MS-tauti (SPMS). Näissä tapauksissa oireet pahenevat asteittain, kunnes remissiovaiheita on enää harvakseltaan jos ollenkaan.

Edellisiä harvinaisempi tautimuoto on ensisijaisesti etenevä MS-tauti (PPMS), jota sairastaa noin 10 % kaikista MS-potilaista. Ensisijaisesti etenevässä MS-taudissa oireet etenevät alusta alkaen eli pahenevat asteittain ajan myötä sen sijaan, että pahenemisvaiheita tulisi ja menisi.

Taudin harvinaisin muoto on progressiivinen relapsoiva MS-tauti (PRMS), jolle tyypillistä ovat selkeät pahenemisvaiheet. Tauti kuitenkin etenee myös niiden välissä alusta alkaen.

Ketkä MS-tautia sairastavat?

MS-tautia sairastaa yli miljoonaa ihmistä ympäri maailman, joista noin 7000 Suomessa.

MS-tautiin sairastuneita naisia on kaksi kertaa niin paljon kuin miehiä, mutta tutkijat eivät tiedä varmuudella miksi. MS-tauti voi kehittyä missä iässä tahansa, mutta yleensä ensimmäiset oireet ilmenevät 20–40-vuotiaana.

Valkoihoisilla ja erityisesti niillä, joiden sukujuuret ovat Pohjois-Euroopassa, on suurin riski sairastua MS-tautiin. Vaikka tauti on harvinaisempi muulla kuin valkoihoisella väestöllä, tutkimukset ovat osoittaneet MS-taudin olevan todella maailmanlaajuinen sairaus, jota esiintyy valkoihoisilla kaikilla mantereilla.

Elämä MS-taudin kanssa

Eläminen MS-taudin kanssa voi tuntua haastavalta ja saatat tuntea itsesi turhautuneeksi. Jatkuva kehitys lääketieteen alalla, uusien lääkevalmisteiden tulo markkinoille sekä entistä tehokkaammat hoidot ja parempi ymmärtämys taudista auttavat parantamaan MS-potilaiden elämänlaatua.

Vaikka MS-tauti on krooninen sairaus, lääkärien ja hoitajien tarjoaman entistä paremman hoidon ansiosta MS-potilaiden elinajan ennuste on normaali tai lähes normaali.

Mistä voin saada lisätietoja?

Neuroliitto
Terveyskirjasto